• Etusivu
  • Tietoa vähemmistövaltuutetusta »
    • Missä asioissa vähemmistövaltuutettu toimii?
    • Miten vähemmistövaltuutettu toimii ja vaikuttaa?
    • Vähemmistöasiain neuvottelukunta
    • Hankkeet ja selvitykset
    • Lainsäädäntö vähemmistövaltuutetusta
  • Asiakaspalvelu »
    • Valtuutetun toiminta syrjintätapauksissa
    • Ohjeita kantelun tekemiseen
  • Etninen syrjintä »
    • Mitä etninen syrjintä on?
    • Miten etniseen syrjintään voi puuttua?
    • Mitä seurauksia syrjinnästä voi olla?
    • Sosiaalihuolto
    • Terveyspalvelut
    • Yksityisen sektorin palvelut
    • Koulutus
    • Työelämä
    • Yhdenvertaisuus ja viranomaisen velvollisuudet
    • Lainsäädäntö etnisestä syrjinnästä
  • Etnisten vähemmistöjen oikeudet
  • Ulkomaalaisten asema ja oikeudet »
    • Ulkomaalaisten yleinen oikeusasema
    • Oleskelulupa, työlupa ja kansalaisuus
    • Lainsäädäntö ulkomaalaisten asemasta ja oikeuksista
  • Rasistiset ilmaisut »
    • Kiihottaminen kansanryhmää vastaan
    • Kunnianloukkaus ja laiton uhkaus
    • Lainsäädäntö rasistisista ilmaisuista
  • Ihmiskaupparaportointi »
    • Ihmiskaupparaportoijan tehtävät ja toimivaltuudet
    • Ihmiskauppa Suomessa
    • Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen
    • Ihmiskaupan uhrin oikeudet
    • Lainsäädäntö
    • Yhteystiedot
  • Viestintä ja julkaisutoiminta »
    • Julkaisut ja tiedotteet
    • Esitteet ja julisteet
    • Artikkelit
    • Viestintästrategia
  • Linkit
  • Yhteystiedot

Kunnianloukkaus ja laiton uhkaus

Sananvapautta on rajattu rikoslain keinoin muun muassa säätämällä kunnianloukkaus, törkeä kunnianloukkaus sekä laiton uhkaus rangaistaviksi teoiksi.

Kunnianloukkauksena pidetään sitä, että henkilöstä esitetään valheellinen tieto tai vihjaus, joka aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai henkilöön kohdistuvaa halveksuntaa tai joka muulla tavalla halventaa henkilöä. Kunnianloukkauksena ei kuitenkaan pidetä arvostelua, joka kohdistuu henkilön menettelyyn julkisessa toiminnassa, eikä selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä tapana arvostella. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita myös, jos esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen, joka aiheuttaa kärsimystä ihmisille, joille vainaja oli erityisen läheinen.

Oikeuskäytännössä esimerkiksi ’ryssä’ tai ’neekeri’ –sanan käyttäminen henkilöstä on katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön.

Kunnianloukkaustapauksissa loukatun henkilön itse täytyy pyytää poliisia tutkimaan asiaa.

Laiton uhkaus tapahtuu, jos esimerkiksi nostaa aseen toista vastaan tai uhkaa muulla rikoksella siten, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.

Myöskin laiton uhkaus on asianomistajarikos, eli rikoksen uhrin täytyy itse ottaa yhteyttä poliisiin.