• Etusivu
  • Tietoa vähemmistövaltuutetusta »
    • Missä asioissa vähemmistövaltuutettu toimii?
    • Miten vähemmistövaltuutettu toimii ja vaikuttaa?
    • Vähemmistöasiain neuvottelukunta
    • Hankkeet ja selvitykset
    • Lainsäädäntö vähemmistövaltuutetusta
  • Asiakaspalvelu »
    • Valtuutetun toiminta syrjintätapauksissa
    • Ohjeita kantelun tekemiseen
  • Etninen syrjintä »
    • Mitä etninen syrjintä on?
    • Miten etniseen syrjintään voi puuttua?
    • Mitä seurauksia syrjinnästä voi olla?
    • Sosiaalihuolto
    • Terveyspalvelut
    • Yksityisen sektorin palvelut
    • Koulutus
    • Työelämä
    • Yhdenvertaisuus ja viranomaisen velvollisuudet
    • Lainsäädäntö etnisestä syrjinnästä
  • Etnisten vähemmistöjen oikeudet
  • Ulkomaalaisten asema ja oikeudet »
    • Ulkomaalaisten yleinen oikeusasema
    • Oleskelulupa, työlupa ja kansalaisuus
    • Lainsäädäntö ulkomaalaisten asemasta ja oikeuksista
  • Rasistiset ilmaisut »
    • Kiihottaminen kansanryhmää vastaan
    • Kunnianloukkaus ja laiton uhkaus
    • Lainsäädäntö rasistisista ilmaisuista
  • Ihmiskaupparaportointi »
    • Ihmiskaupparaportoijan tehtävät ja toimivaltuudet
    • Ihmiskauppa Suomessa
    • Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen
    • Ihmiskaupan uhrin oikeudet
    • Lainsäädäntö
    • Yhteystiedot
  • Viestintä ja julkaisutoiminta »
    • Julkaisut ja tiedotteet
    • Esitteet ja julisteet
    • Artikkelit
    • Viestintästrategia
  • Linkit
  • Yhteystiedot

Mitä etninen syrjintä on?

Etninen syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn etniseen tai kansalliseen ryhmään. Etnistä syrjintää voi olla myös erilaiseen asemaan asettaminen henkilön uskonnon tai ihonvärin tai kansalaisuuden perusteella. Syrjintää on eriarvoisen kohtelun lisäksi uhkaavan, vihamielisen, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin luominen sekä käsky tai ohje syrjiä.

Syrjintää ei kuitenkaan ole ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevat säännökset tai ulkomaalaisten erilainen asema heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan johtuvasta syystä. Toisin sanoen esimerkiksi oleskeluluvan epääminen ei ole syrjintää.

Yhdenvertaisuuslain mukaisesti kiellettyä syrjintää on:

• välitön eli suora syrjintä: esimerkiksi asiakasta ei palvella kaupassa, koska hän kuuluu etniseen vähemmistöön.
•  välillinen eli epäsuora syrjintä: esimerkiksi työnantaja  edellyttää työnhakijalta täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei ole työn tekemisen kannalta välttämätöntä. 
• häirintä: esimerkiksi koulukiusaaminen ja jos siihen ei puututa sekä rasistisesti loukkaava kirjoittelu ja sen salliminen keskustelupalstoilla. 
• ohje tai käsky syrjiä: esimerkiksi työnantaja tai esimies  käskee työntekijöitä toimimaan syrjivästi. Kysymys on syrjinnästä, vaikka työntekijä ei olisi vielä ohjetta noudattanutkaan.

Huono kohtelu ei ole aina syrjintää

Kaikki epäasiallinen toiminta ei kuitenkaan ole yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää. Esimerkiksi huono palvelu ei välttämättä ole syrjintää. Myöskään viranomaisen tai elinkeinonharjoittajan negatiiviset, epäasialliset tai loukkaavaksi koetut toimet eivät välttämättä ole yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää.

Etnisen syrjinnän edellytyksenä on, että henkilöä on vertailukelpoisessa tilanteessa kohdeltu huonommin kuin toisia nimenomaan etnisen alkuperänsä takia. Niinpä esimerkiksi palveluntarjoajan tai viranomaisen epäkohtelias, epäasiallinen tai hidas palvelu on syrjintää vain, jos sen syynä on asiakkaan etninen tausta.

Toisen henkilön loukkaava ja häiritsevä käyttäytyminen voi kuitenkin tulla rangaistavaksi rikoslain tarkoittamana rikoksena, esimerkiksi kunnianloukkauksena. Kansanryhmän kohdistuva solvaava tai panetteleva julkinen toiminta  voi tulla rangaistavaksi myös rikosnimikkeellä kansanryhmää vastaan kiihottaminen.