Ihmiskauppa SuomessaIhmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Ihmiskauppa loukkaa yksilön ihmisarvoa ja koskemattomuutta. Suomi on vuosittain arviolta kymmenien ja jopa satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Ihmiskaupan uhrit voivat olla naisia, lapsia tai miehiä. Suomessa ihmiskauppaa ilmenee ainakin prostituutio- ja paritustoiminnassa. Ulkomaalaisten työntekijöiden ja maahanmuuttajien hyväksikäyttäminen esimerkiksi kotitalouksissa, ravintola-, rakennus-, siivous-, metalli-, kuljetus- ja puutarha-aloilla sekä marjapoiminnassa voi täyttää ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistön. Elinkauppaa ei Suomessa ole toistaiseksi tavattu. Myös Suomen kansalaiset voivat uhriutua ihmiskaupassa.
Ihmiskauppa on Suomessa ankarasti rangaistava rikos. Suomen lainsäädännön mukaan ihmiskauppaa on:
Ihmiskaupasta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun rikoksen uhria on erehdytetty työn tai muun toiminnan luonteesta, olosuhteista tai siitä saatavasta korvauksesta. Ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistö voi täytyä myös silloin, kun rikoksen uhrin riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa on käytetty hyväksi. Riippuvaisella asemalla viitataan uhrin riippuvuuteen rikoksen tekijöistä. Ihmiskaupparikoksen tekijät käyttävät väärin valta-asemaansa. Riippuvainen asema voi johtua esimerkiksi perhe-, sukulaisuus-, työ-, vuokra- tai velkasuhteesta. Riippuvainen asema voi syntyä myös luvattoman maassa oleskelun tai matkustusasiakirjojen puuttumisen seurauksena. Usein ihmiskaupparikoksen taustalla on velka, jota uhri pyrkii Suomessa suorittamaan työllä tai muulla toiminnalla, kuten prostituutiolla. Tekijät sitovat uhrit velkasuhteeseen estääkseen heidän irtaantumisensa tekijöitä taloudellisesti hyödyttävästä työstä tai muusta toiminnasta. Toisinaan ihmiskauppa on järjestyneiden rikollisryhmien organisoimaa toimintaa. Ihmiskaupparikokseen voivat kuitenkin syyllistyä myös uhrin omaiset, ystävät tai tuttavat.
Ihmiskaupan uhrin turvaton tila voi aiheutua esimerkiksi uhrin nuoresta iästä, ominaisuuksista, taloudellisesta tai sosiaalisesta asemasta, psyykkisestä tilasta tai aikaisemmista (traumaattisista tms.) kokemuksista. Nämä tekijät saattavat lisätä ihmiskaupan uhrin turvattomuutta ja haavoittuvuutta joutua ihmiskaupan uhriksi. Näitä altistavia tekijöitä ihmiskaupparikoksen tekijät käyttävät usein tietoisesti ja tarkoituksellisesti hyväkseen saattaakseen uhrinsa hyväksikäytön kohteeksi.
Ihmiskaupassa tekijät pyrkivät hyväksikäyttämään uhria seksuaalisesti ja / tai taloudellisesti. Tekijät pyrkivät kontrolloimaan uhria esimerkiksi rajoittamalla tämän liikkumisvapautta, uhkailemalla, painostamalla tai käyttämällä psyykkistä ja / tai fyysistä väkivaltaa. Uhka voi kohdistua myös uhrin omaisiin lähtömaassa. Tekijät pitävät uhrejaan harvoin fyysisesti vankeina. He turvautuvat erityyppisiin psykologisen painostuksen keinoihin, joiden avulla tekijät alistavat uhrinsa hyväksikäytön kohteiksi.
 Takaisin  Tulosta sivu |
