Ihmiskaupan uhrin oikeudetIhmiskaupan uhreilla on oikeus saada apua ja suojelua. Niillä ihmiskaupan uhreilla, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, on oikeus saada apua ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä. Ihmiskaupan uhrin auttaminen voi sisältää muun muassa asumisjärjestelyt, sosiaali- ja terveyspalvelut, oikeudellisen neuvonnan ja avustamisen, turvallisuusjärjestelyt ja muut uhrin tarvitsemat tukitoimet.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän hallinnoinnista vastaavat Joutsenon ja Oulun valtion vastaanottokeskukset. Joutsenon vastaanottokeskuksen vastuulla on aikuiset ihmiskaupan uhrit, perheet ja ryhmät, ja Oulun vastaanottokeskus huolehtii alaikäisten ihmiskaupan uhrien palvelujen ja muiden tukitoimien järjestämisestä.
Uhrit, joilla on kotikunta Suomessa, saavat tarvitsemansa peruspalvelut kotikunnastansa. Joitakin palveluja voidaan tässäkin tapauksessa korvata auttamisjärjestelmän kautta valtion varoista.
Auttamisjärjestelmään päästäkseen pelkkä epäily ihmiskaupassa uhriutumisesta riittää. Auttamisjärjestelmään on hyväksytty myös ihmiskaupan kaltaisten rikosten uhreja. Ihmiskaupan kaltaisia rikoksia ovat törkeä paritus, kiskonnantapainen työsyrjintä ja törkeä laittoman maahantulon järjestäminen.
Oikeudellista neuvontaa ja apua tarjoaa esimerkiksi vähemmistövaltuutettu, joka on vuoden 2009 alusta toiminut myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana.
Joutsenon vastaanottokeskuksen puhelinnumero on 071 876 3170. Apua tarjoavat myös useat kolmannen sektori toimijat, kuten Rikosuhripäivystys, Pro-tukipiste ja Monika-naiset.
Niillä ihmiskaupan uhreilla, jotka oleskelevat Suomessa luvattomasti, on mahdollisuus saada harkinta-aika ja oleskelulupa ihmiskaupassa uhriutumisen perusteella (ns. uhrilupa). Ulkomaalaislain mukaan ihmiskaupan uhrille myönnetään oleskelulupa tietyin edellytyksin. Edellytyksistä tärkein on se, että ihmiskaupan uhrin tulee tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa ihmiskaupasta epäiltyjen kiinni saamiseksi.
Ihmiskaupan uhrin oleskelulupa on voimassa vähintään kuusi kuukautta ja enintään yhden vuoden. Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Oleskeluluvan aikana uhrilla on oikeus tehdä työtä. Lupa ei kuitenkaan oikeuta perheenyhdistämiseen. Ensimmäistä oleskelulupaa koskeva hakemus jätetään kihlakunnan poliisilaitokselle. Päätöksen ensimmäisestä oleskeluluvasta tekee maahanmuuttovirasto. Oleskelulupa voidaan myöntää, vaikka ulkomaalaiselta puuttuisi voimassa oleva matkustusasiakirja. Kahden vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen uhrille voidaan tietyin edellytyksin myöntää jatkuva oleskelulupa.
Silloin, kun uhri on erityisen haavoittuvassa asemassa, lupa voidaan myöntää alun perinkin jatkuvana ilman yhteistyövelvoitetta. Oleskelulupa voidaan myöntää myös muin perustein. Joillekin ihmiskaupan uhreille on esimerkiksi myönnetty jatkuvaluonteinen oleskelulupa ulkomaalaislain 52 §:n perusteella (yksilöllinen inhimillinen syy).
Ennen oleskeluluvan myöntämistä ihmiskaupan uhrille annetaan harkinta-aika, jonka kuluessa hänen tulee päättää, ryhtyykö hän yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Harkinta-aika voidaan antaa vähintään kolmeksikymmeneksi päiväksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi. Harkinta-ajan antaa poliisi tai rajatarkastusviranomainen. Harkinta-aika voidaan tietyin edellytyksin keskeyttää. Harkinta-ajan myöntämis- tai keskeyttämispäätöksestä ei ole valitusoikeutta.
Takaisin Tulosta sivu |