Viestintästrategia

Viestinnällä on keskeinen rooli vähemmistövaltuutetun työn onnistumiselle. Vähemmistövaltuutetun toiminnan tunnettuisuutta tulee parantaa myös toiminnan kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden osalta. Kohderyhmän tavoittaminen edellyttää valtamedian ohella muidenkin keinojen käyttöä.

Viestinnällä vaikutetaan asenteisiin ja edistetään etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten sekä ihmiskaupan uhrien asemaa.

Tavoitteet

Vähemmistövaltuutetun profiili on asiallinen ja dynaaminen.

Viestinnän tulee olla osa jokaisen työntekijän työtä. Toimintaa suunniteltaessa ja sitä toteutettaessa tulisi miettiä myös mitä ja miten tästä toiminnasta tiedotetaan. Myös asiakastyössä esimerkiksi lausuntojen kirjoittamistavalla ja käytetyn kielen selkeydellä on suuri merkitys viestin välittymiselle asiakaskunnalle, joka ei useinkaan puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään.

Viestintää tulee kohdistaa erityisesti niille ryhmille, joilla on kielellisen taustan, lyhyen Suomessa asumisen tai muun syyn takia keskimääräistä huonommin tietoa vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Viestinnällä myös luodaan ja täytetään odotuksia toiminnastamme. Viestinnällä voidaan rohkaista apua tarvitsevia henkilöitä ottamaan yhteyttä meihin, mutta toisaalta viestinnällä voidaan vaikuttaa siihen että toimintaamme liittyvät odotukset ovat realistisia ja toimintamahdollisuuksista muodostuu oikea kuva.

Viestintää suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä sidosryhmien kanssa.

Viestinnässä tulisi muun toiminnan tavoin pyrkiä mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen, minkä takia viestintä voi joissain tilanteissa olla hyvinkin luovaa tai vaikkapa tunteisiin vetoavaa.

Vähemmistövaltuutetun viestintä kattaa kansalliskielten (suomi, ruotsi, saame) lisäksi mahdollisuuksien mukaan muitakin kieliä.

Vähemmistövaltuutettuun voi ottaa yhteyttä millä tahansa kielellä. Tavoitteena on mahdollista alhainen yhteydenottokynnys ja hyvä palvelu.





< Takaisin > Tulosta sivu